Sudenkuoppia

(placeholder)
(placeholder)

MIKÄ ÄLYTALOISSA MÄTTÄÄ

Pian pois

VAROITUS;

Tämä voi olla raskasta luettavaa !

Takaisin alkuun

Älyjärjestelmien heikkoudet


Jos korkea hinta on toiselle tärkeä statustekijä, niin kylläpä se useimmille on kuitenkin este. Siksi määrittelen HINNAN ensimmäiseksi huonoksi puoleksi, mutta jokainen tietysti itse arvioi tämän vaikutusta omalla kohdallaan, joten siirrytään enemmän teknisiin ja käytännöllisiin heikkouksiin.




(placeholder)

SAATAVUUS

Vaikka oma urani sähkösuunnittelijana on vasta noin 30 vuotta, niin jo sinä aikana on tapahtunut valtavasti muutosta näissä järjestelmäasioissa. Aina uuden asian tullessa markkinoille, on se nähty ”lopullisena” ratkaisuna. Ja aina se on korvannut edellisen. Itselläni on takana joitakin satoja järjestelmiä ja nyt niistä ensimmäiset ovat kovinkin modernisoinnin tarpeessa. Vaikka komponentit sinänsä vielä toimivat ihan hyvin, niin niihin ei kohta saada yhteyttä, kun kotitietokoneet ovat muuttuneet rajusti. Pidän kyllä itselläni hengissä vielä 80-luvun DOS-tietokonetta ihan näitä tapauksia varten, mutta jonain päivänä sekin varmasti lopettaa yhteistyön.


Omassa talossani vaihdoin kaukoviisaasti sähköjärjestelmän ytimen DOS-versiosta uuteen Windows-versioon heti sen markkinoille tullessa jo vuosituhannen vaihteessa. Noin viiden vuoden kuluttua vaihdoin senkin taas uuteen ytimeen, jossa on USB-liitäntä. Nykyisissä tietokoneissa se on ainoa sarjaliikenneliitin. Valitettavasti asiakkailla ei ole tällaista kotikenttäetua tekniikan kehityksen mukana juoksemiseen.


Tuo omakohtainen kokemus on samalla kuvaus siitä, miten asioita hoidetaan teollisuudessa. Teollisuushan on täynnä automaatiota ja siksi voi kysyä, eikö teollisuudessa ole ongelmia pysyä kehityksessä mukana. On se huomioitava tietysti sielläkin, mutta tekniikkaa päivitetään aina tarpeen mukaan ja sitä varten on olemassa osaava henkilökunta. Tekniikan mukana kulkeminen on siten teollisuudessa yksi sen ominaispiirre.


Tiedän kyllä yhden kartonkitehtaan, jossa tekniikan päivittäminen oli jätetty tekemättä. Tuo tehdas on Kymenlaaksossa, tarkemmin sanottuna Jaalan Verlassa ja siitä tehtaasta on tullut ainutlaatuinen turistinähtävyys ja se on päässyt UNESCO:n maailmanperintöluetteloon. Lienee ainoa paikka maailmassa, jossa voi nähdä alkuperäisiä kartongin valmistukseen käytettyjä laitteita. Ne eivät tietenkään ole enää toiminnassa.


Otin teollisuuden tähän mukaan siksi, että rakentajille saatetaan perustella jonkun järjestelmän luotettavuutta sillä, että samaa järjestelmää käytetään teollisuudessa. Tässä väittämässä on sen verran asiaakin, että tekninen luotettavuus on teollisuuden järjestelmissä parempi kuin viihdetekniikan puolella. Mutta samalla tavalla teknologia jää auttamattomasti ajastaan jälkeen vuosien mittaan.


Antaako avoin standardi luotettavuutta ?

Yksi tällä hetkellä päätään nostava trendi myös kotiautomaatiossa on KNX-väyläjärjestelmä, jonka taustalla on useampia valmistajia. Näiden tuotteiden ympärille on luotu standardi, jolla pyritään lisäämään luotettavuutta ja yhtenäistämään ratkaisuja. Väyläjärjestelmät ovat myös teollisuudessa ihan arkipäivää. Sillä puolella vastaavanlaisia standardeja on useita.


Myös historiasta on jo kokemusta. Edellinen standardi tuli 80-luvulla Amerikasta ja sen huippu koettiin 90-luvun aikana. Tuo LON-väylän nimellä kulkeva tekniikka piti olla koko maailman kattava ratkaisu tulevaisuuteen. Sen takan on ollut tiettävästi tuhansia valmistajia. LON on edelleen olemassa, mutta sen käyttö kotiautomaatiossa on jäänyt melko vähiin. Tällä hetkellä ainakaan Suomessa ei tätä järjestelmää käytetä kodeissa. Menneinä vuosina rakennettuihin LON-taloihin on vaikea löytää tukea.


EIB-väylä tuli eurooppalaisena vastauksena LON-tekniikalle. Molemmissa on sama toimintaperiaate, mutta ne eivät tietenkään ole yhteensopivia. Kun myöskään EIB:n menestys ei ollut kovin kaksinen, niin sitä alettiin kehittää edelleen. Siihen yhdistettiin vielä jokunen muu eurooppalainen tekniikka ja lopputulokselle annettiin nimeksi KNX. Tällä tekniikalla on nyt juuri tällä hetkellä jonkin verran kannatusta mutta enimmäkseen vastustusta ammattilaisten piirissä. Onhan se toki mahdollista, että KNX menestyykin. Jos LON ei menestynyt, niin sen ei tarvitse tarkoittaa samaa KNX:n kohdalla.


Standardin tarkoitus on siis mahdollistaa eri valmistajien tekemien tuotteiden sopiminen saumattomasti yhteen. Tämän pitäisi myös vaikuttaa tuotteiden hintaan. Kumpaankaan odotukseen ei ole ainakaan vielä tullut selvää näyttöä onnistumisesta. Hinnat ovat edelleen aivan liian korkeita tavallisen rakentajan budjettiin. Yhteensopivuus on puolestaan melko näennäistä. Varsinaista standardia on väylän fyysinen rakenne ja toiminnallisella puolella rajallinen määrä hyväksi koettuja asioita. Näitten lisäksi jokainen valmistaja haluaa erottua omissa tuotteissan lisäominaisuuksilla. Eihän tässä muuten olisi mitään järkeä kilpailla ollenkaan. Tästä sitten seuraa se, että eri valmistajien tuotteista osataan ottaa ominaisuuksia käyttöön vaihtelevasti puhumattakaan, että ne keskenään kykenisivät toimimaan optimaalisesti.


Korkeaa hintaa selittää osaltaan se, että jokaisessa KNX-komponentissa on oma tietokone sisäänrakennettuna. Rakentajan näkökulmasta katsottuna pitää tietysti tarkastella kokonaiskustannuksia ja niihin on sitten muistettava lisätä ohjelmointi ja käyttöönotto talon valmistumisvaiheessa.


Ja sitten vielä se todellinen sudenkuoppa; järjestelmän toimittaja voi pitää itsellään oleellisen tärkeän oikeuden järjestelmän hallinnasta. Jos tätä ei rakentaja ole osannut etukäteen sopimuksin vaatia itselleen, niin avoimuudesta standardissa ei ole mitään iloa. Kukaan ei pääse muuttamaan tai korjaamaan järjestelmää ilman hallintaoikeuksia. Ja näitä oikeuksia tarvitaan aina, kun joku komponentti vaihdetaan. Tämä johtuu juuri siitä, että jokaisessa komponentissa on se oma tietokone.


Lopuksi tästä KNX-tekniikasta mainittakoon, että tarjolla on jo varsin voimakkaasti markkinoituja irtiottoja standardista eli epäyhteensopivia KNX-pohjaisia järjestelmiä - tulevaisuuden sudenkuoppia tyypillisimmillään.

LUOTETTAVUUS

Luotettavuus on varmasti yksi keskeinen ominaisuus, josta sinä rakentajana olet kiinnostunut. Kaikkiin teknisiin tuotteisiin liittyy aina kaksi eri luotettavuuden näkökulmaa. Ensiksikin tietysti toimivuus vuosiksi eteenpäin, mutta toiseksi tulee sitten kaupallinen puoli. Onko uusi tai korvaava tuote saatavissa vuosienkin kuluttua, jos alkuperäinen särkyy ? Järjestelmän kohdalla tämä saatavuus korostuu, koska varaosan tulee olla kyseiseen järjestelmään sopiva. Jos järjestelmän valmistaja on lopettanut tuotannon, voi pahimmassa tapauksessa olla edessä koko järjestelmän vaihtaminen johonkin toiseen järjestelmään.


Nykyinen tekninen kehitys on jo siinä määrin nopeaa, että millekään järjestelmälle ei kukaan pysty antamaan lupausta, että juuri tiettyä mallia tai versiota saa edes vuosien, puhumattakaan kymmenien kuluttua. Toisaalta kukaan ei voi luvata, että mikään tekninen komponentti toimii varmuudella iäti, joten tätä luotettavuuden puolta on rakentajan hyvä pohtia.

OSAAMINEN


Yksi järjestelmiin liittyvä huoleni koskee ammattilaisten osaamista. Jos päädyt johonkin järjestelmään, niin sinun onkin syytä etsiä projektiisi ko järjestelmän asiantuntijat. Hyvän suunnittelun merkitystä ei voi korostaa liikaa. Vaan mistäpä maallikko erottaa osaavan suunnittelijan ? Ehkä paras keino olisi kysyä pari referenssikohdetta ja käydä sitten keskustelu niiden rakennuttajien kanssa. Varmasti netissäkin käydään keskustelua, mutta luotettavamman kuvan saat, jos keskustelet livenä.


Ammattilaiset jakaantuvat koulukuntiin eri järjestelmien suhteen, mutta ehkä vielä enemmän heitä on koulukuntien ulkopuolella. Rakennuttajan tulisikin ensin valita järjestelmä ja sitten ammattilaiset kyseisestä koulukunnasta. Järjestelmän valinnan joudut tekemään maahantuojien, valmistajien tai jälleenmyyjien esitysten perusteella. Alan lehdistöstä ei ole vielä tähän mennessä ollut avuksi minkäänlaisten vertailujen muodossa. Varmin tapa epäonnistumiseen on se, jos otat suunnittelijaksi lähimmän tai halvimman, joka ei ole aikaisemmin suunnitellut mitään järjestelmiä.


Yksi perusongelma älykkäiden talojen toteutuksessa on se, että ne ovat yleensä yksilöllisiä eli tavallaan protoja, joissa on siten omat lastentautinsa. Useimmissa tapauksissa on ammattilainenkin jättänyt paljon ominaisuuksia hyödyntämättä pelkästään sen takia, että edes talon perustoiminnot toimisi luotettavasti. Toisinaan näyttää siltä, että kustannukset ovat tulleet yllätyksinä niin ostajalle kuin urakointifirmallekin. Tästä taas seuraa helposti se, että toteutus jää kesken. Sellaiseen projektiin on varsin vaikea saada jatkajaa myöhemminkään. Lastentaudit ja kustannusyllätykset liittyvät samaan ilmiöön. Kukaan ei voi hallita kaikkien valmistajien kaikkia tuotteita eikä näin ollen pysty niitä yhdistelemään toimiviksi paketeiksi. Yhteensovittaminen on yksi suurimmista teknisistä haasteista.


YHTEENVETONA

Jos olet jaksanut tähän asti lukea, niin varmaan sait sen käsityksen, että yritän varoitella sekaantumasta järjestelmiin. Asia ei ole ihan niin yksinkertainen.


Itsekin valmistan järjestelmiin perustuvia keskuksia ja suunnittelen asiakkailleni älykkäästi toimivia taloja. Olen vuosien kokemukseen perustuen pystynyt välttämään jo aika ison osan teknisistä ongelmista ja etukäteen paketoimalla olen onnistunut myös jossain määrin sovittamaan tuotteita yhteen. Mutta saatavuus on edelleen se suuri kysymysmerkki, johon en pysty antamaan lupauksia moniksi vuosiksi eteenpäin.


Jos haluat ohjelmoitavan järjestelmän, niin teen sinulle sellaisen. Ihan samalla tavalla kuin olen sen tehnyt jo sadoille rakentajille. Ehkä olet tekniikan osaaja ja siksi et koe saatavuuttakaan suurena huolena. Voit ajatella, että päivität järjestelmää tarpeen mukaan. Sinulla on mahdollisuus laittaa rahaa keskimääräistä enemmän rakentamiseen tai olet ohjelmoinnista niin innostunut, että haluat ohjelmoitavan tekniikan käyttöösi hinnasta huolimatta.


Jos taas oletkin rakentaja, jolle ei ole tullut mielen viereenkään mikään älyjärjestelmä kotona, niin nyt tiedät ihan varmasti, että järjestelmiä et halua.


OLETPA kumpaa ryhmää tahansa, suosittelen  perehtymään ”viisaaseen” ratkaisuun, jota esitellään näillä meidän sivuillamme.


CASE vuodelta 2007:

Yllä oleva kuva on todellisesta kohteesta, uudehkosta omakotitalosta pääkaupunkiseudulta.


Milnulle soitettiin, (taisi olla kohteen sähkösuunnittelija), ja pyydettiin ohjelmoimaan merkkivalojen toiminta painikkeisiin.


Menin kohteeseen sovittuna päivänä tietokoneen kanssa. Paikalla oli nuori asentaja, jo kolmas asentaja kyseisessä talossa. Hän kertoi saaneensa tehtävän pomoltaan; ”nuorimpana ja viimeksi koulut käyneenä mene hoitamaan kytkennät kuntoon”.


Poika oli tekemässä kytkentöjä, kun kysyin, ymmärrätkö mitä kytket ? Poika vastasi ”miten minä näistä mitään ymmärtäisin, kun en ole koskaan tämmöisiin perehtynyt”.


Esitin hänelle, että josko hän voisi nyt lopettaa työpäivän tähän ja poistua paikalta. Mietin keskuksen edessä, tartunko toimeen vai lähdenkö itsekin, niin kuin kaikki kolme ennen minua.


Talon isäntä loikoili olohuoneen sohvalla ja piteli stressattua päätään. Hän noitui sydämensä pohjasta kaikki sähkömiehet alimpaan maan rakoon tai vieläkin alemmas. Se sai minut miettimään vielä kerran ja sitten otin työkalupakin autosta.


Purin kaikki kytkennät, irrotin kaikki valokytkimet, aloin mitata johtoja ja piirtää kuvia. Vaimoni alkoi laatia ohjelmakoodia.


Kolmen päivän kuluttua talo toimi, merkkivalot toimivat ja keskus oli kohtuu siistin näköinen. Ja lasku oli iso. Isäntä maksoi sen etuajassa.

Lisää esimerkkejä:

Uskokaa tai älkää, mutta tämä on kesämökin sähkökeskus Turun saaristossa. Tehtäväni oli vaihtaa maahantuojan laskuun 50 kpl oikuttelevia valonsäätimiä. - Myöhemmin saatiin tietää, että uudetkin säätimet sisältävät valmistusvikoja.

Edelleen on kyse kesämökistä, mutta tällä kertaa Saimaan rannalla. Täällä taisi säätimet olla ainoa toimiva asia, mutta kyllä nämä kaikki on aina lopulta jotenkin saatu pelittämään.

Älytalon käyttäjältä vaaditaan joskus myös omaa älyä aika paljon, että osaa painella nappeja. Tässä kohteessa näköjään tehty myös tavallisia asennuksia ehkä kaiken varalta.

Joskus näyttää älytaloissa arkkitehdin ja sähköinsinöörin tiet kohtaavan niin, että tulee ruuhkaa.

Tekstit tuottavat myös usein ongelmia, mutta ilmankaan ei näitä osaa kukaan käyttää.

Tämän talon omistaja pyysi tarjouksen "älyjärjestelmän" poistamisesta ja korvaamisesta tavallisella sähkötekniikalla.

Näitä erilaisia korjauskeikkoja olisi kerrottavaksi kymmenittäin. Niistä voisi kirjoittaa vaikka kirjan. Poimin tähän alla vain muutaman kuvan matkan varrelta.

1980-luvun ja 2010-luvun väliin jää kaksi koknaista vuosikymmentä ja puolen tusinaa Windows-käyttöjärjestelmää, monta eri tallennusmediaa ja nippu erilaisia välikaapeleita ajuriohjelmineen.

Valo-ohjauspainikkeita
Kodin käyttöliittymä
Käyttöjärjestelmien sukupolvien välinen kuilu
Kodin käyttöliittymä
Sekava asennus älytalokeskuksessa
Valonsäätimien vaihto menossa